Kaksi lasta.
Farmariauto.
Rivitalonpätkä.
Tätä se sitten on.
Avaruusapinaksi
Tämän mukaan Suomesta on väkilukuun suhteutettuna aika lailla ESA:n astronautiksi haluavia. Enkä ihmettele, olisihan se hienoa. Olisi mielenkiintoista nähdä sukupuolijakaumaa, taitaa olla että poikalapsilla avaruuslentäjähaaveet ovat edelleen suositumpia.
Tässä taannoin kolleegan kanssa keskusteltiin, että vaikka sitä tietää että NASA on varsin byrokraattinen ja kankea laitos, niin silti olisihan se hienoa olla siellä töissä. Vaikka siivoajana.
Entäs LHC sitten. Sen parissa voisin työskennellä, vaikka ilmaiseksi, jos vaikka välillä pääsisi katselemaan laitetta. Isot koneet, mmm.
Avaruuden tai hiukkaskiihdyttimen parissa työskentelyn sijaan sitä säätää, jotta saataisiin paremmin rikottua kaikki ne protokollatoteutukset joiden päällä internet toimii. Ei sekään hassumpaa ole.
PS. Eihän kenelläkään ole heittää Jaiku -kutsua.
Kesäasussa
Kesäpäivän (onhan se kesä, kun juhannuskin jo meni) kunniaksi voi ohjelmistosuunnittelijakin pukeutua kesäasuun, lyhythihainen paitapusero sekä sandaalit ja sukat. Mutta ei shortseja, ne ovat kesäharjoittelijoilla, opasti aikanaan alan veteraani märkäkorvaa.
Polkupyörän selässä kuuntelin Teddy Rok Seveniä, joka on jäänyt valitettavan vähäiselle kuuntelulle. Leppoisaa jazzia ilman turhaa kikkailua, siivittää mukavasti.
En heittänyt talviturkkia pois juhannuksena. En, vaikka lapset heittivät. Laskin jäiden lähdöstä kuluneen vielä liian vähän aikaa. Sen sijaan rantasaunan viipyilevissä löylyissä viihdyin, tuore vasta (vihta, en ota kantaa) antoi löylyille lisäterää.
Pojat lienevät sisäistäneen kalastamisen olemuksen, tärkeintä on nauttiminen, kun kalastivat ilman matoa saaden mielikuvitussaalista. Minä tyydyin katselemaan ja valvomaan, että koskeen ei koukun lisäksi päädy pikkupoikaa.
Lomille on vielä pari viikkoa, siinä välissä John Mayall Helsingissä. Bugitietokanta näyttää siltä, että pitää vielä ennen kesää pinnistää. Tässä työssä virheiden tekeminen on niin tavanomaista, että firmassa pitää olla oma osastonsa niitä etsimään.
Sillä välin
Työviikon alun vietin yliopistolla seminaarissa ihmettelemässä tietoturvaa, sen puutetta, haavoittuvaisuuksia ja niiden löytämistä. Puhuimpa itsekkin hetken GnuTLS -bugeista.
Toisaalla aurinkokunnassa, Phoenix on päässyt turvallisesti perille Marsin pinnalle. En jaksanut herätä yöllä NasaTV:n ääreen. Tosin poikien herätettyä aamuyöstä raahustin koneelle tarkastamaan statuksen.
Lauantaina on muuten vuorossa STS-124, jonka on tarkoitus rahdata kansainväliselle avaruusasemalle taas yksi moduli lisää, tällä kertaa Japanilainen. Laukaisu tosin taitaa lipsahtaa yön puolelle meikäläistä aikaa.
Ja kun kerran kevät on tullut, niin pitäisi kuulemma tietenkin: Putsata etu- ja takapihan terassit, maalata ne, laittaa ulkokalusteet kuntoon, hakea kukkia ja istuttaa ne ja istuttaa takapihan "kasvimaahan" jotain. Puuhaa riittää.
Ja vaikka onkin kevät, niin silti pitäisi: päivittää käyttikset miltei kaikkiin koneisiin. Olen pahasti jäljessä.
5min of fame
Tässä aikaisemmin viikolla tuli julkiseksi, mitä on töissä tullut tehtyä.
Tällaiset jutut eivät tietenkään mitään päätoimisia ole, välillä on vain kiva otta debuggeri käteen ja katsoa miksi ohjelmat menevät rikki.
Aika lailla perinteisistä syistä ne rikkoontuvat tietenkin, unohtuu päivittää jokin tietorakenne, vertaillaan etumerkillisiä ja -merkittömiä tietotyyppeja ja niin edelleen.
Herätys
Lapsilla täytyy olla jokin ihmeellinen taipumus vaistota milloin heidän odotetaan nukkuvan aamulla pitkään. Molempina aamuina viikonloppuna luvattoman aikaisin heräsin siihen, että huomiota vaaditaan, aamupalaa tekemään. Sen sijaan kun pitäisi herätä aamulla varhain, että ehtisi töihin ihmisten aikoihin, niin eipä kuulu aamulla pihaustakaan. Saa nukkua kunnes myöhästyminen on varma.
Sunnuntaina nautittiinkin kulttuurista, kun lasten ja nuorten sanataidefestivaalien puitteissa esitettiin vanhoja lastenlauluja ja kerrottiin satuja. Yllättävänkin vähän oli yleisöä tapahtumiin eksynyt, olisin odottanut hieman isompaa kiinnostuneiden joukkoa. Siihen päälle vielä dinosauruselokuva tietomaassa ja illalle kevään viimeinen uimakoulu, ei unten maille meneminen kovin vaikeaa ollut.
Urheiluhulluksi minua tuskin kukaan on nimittämässä, siitä huolimatta jostain syystä jääkiekon MM -kisat tulee seurattua vuosi toisensa jälkeen, ainakin Suomen pelien osalta. Niin myöskin tänä vuonna, heräsin yöllä katsomaan voitetun USA -pelin, seurasin surkean Venäjä -pelin ja pelkäsin koko Ruotsi -pelin kolmannen erän, että milloin väistämätön tapahtuu. Nyt voi taas vuodeksi unohtaa koko lätkän.
Sananen
"Loppuiko kesä jo" parahtivat pojat eilen aamulla. Yritin selittää että Suomen kesä on yleensä vähäluminen ja että luvassa on toivottavasti vielä joitain pyörälypäiviäkin. Se, että ensin on vähän t-paitakeliä ja sitten tulee taas lunta (räntää) voi tietenkin olla hämmentävää.
Tämä blogi saavuttaa näinä aikoina viiden vuoden iän. Sen kunniaksi ajattelin päivittää.
Blogilista oli päivittynyt. En olisi muuten varmaan huomannutkaan, mutta noussutta meteliä oli vaikea olla huomaamatta. Olen jo aikoja seurannut blogeja RSS -lukijan kautta, olen jopa aika laiska lukemaan kommentteja, joten edes useimpien seuraamieni blogien varsinaisilla sivuilla ei tule käytyä.
Softa-alalla työskentelevänä täytyy tietenkin mainita, että ei mitään uutta auringon alla. Varhaisessa beta -vaiheessa olevaa kamaa testataan käyttäjillä. Blogilistan käyttäjäkunta on tosin siitä harmillista, että ne kirjoittavat niistä bugeista niissä blogeissaan. Ja top -listan sijoituksen heilahdus tai päivityksen näkymättömyys on, ainakin osalle, käyttäjille aika iso asia. Ja kun blogilistan takana on kaupallinen hirvitys eikä sympaattinen bloggaaja, yksi meistä, niin tuleehan siitä suuri poru.
Sen sijaan käyttöehdoista löytyvät huolestuttavat sanamuodot ovat omiaan lisäämään epäluottamusta blogilistaa kohtaan. Pitää seurata tilannetta. On kumma jos jossain ei ole jo nähty mahdollisuuta ja kovaa vauhtia koodata uutta aggregaattoria suomalaisille blogeille. Kynnys vaihtamiseen on monella jo varmaan aika pieni.
Lomat lusittu
Lomalta paluu on suoritettu. Muutama päivä mökkeilyä syötteen maastossa teki kummasti terää. Hiihtäminenkin oli kivaa, vaikka kiskoin perässä ahkiota jossa nuorempi loikoili mäkien välisen ajan.
Olin reissun ajan irti verkostakin, vieroitusoireita alkoi olla. Näinä 3G -aikoina laajakaistatta oleminen on pikemminkin valinta kuin olosuhteiden pakko.
Missasin loman aikana Sampon verkkopankkiepisodin jota jo eri piireissä kovasti viikko sitten ennusteltiin. Vaikeaa on, järjestelmäintegraatio ja tietoturva.
Verkon puutteessa viihdytin itseäni iltaisin kuolleella puulla. Alan Mooren ja Eddie Campbellin "helvetistä" on ollut aukko yleissivistyksessä jota yritän paikata. Lisäksi vielä Gibsonin "Pattern Recognitionia" jonkin matkaa. Ulkoilu tosin vei mehuja sen verran, että kirjan ääressä oleminen alkoi iltasella aika pian unettaa.