Keskikesän juhla rauhallisesti lähiössä. Sitä samaa mitä voisi mökilläkin, sääskensyötävänä pihalla, auringosta nauttien. Kiirehtimättä, onnistuin olemaan polttamatta nahkaani.

Vanhempi keksi eilen, vihdoin, että ilman apurattaitakin pääsee. Vieläpä lujempaa. Harjoiteltiin yhdessä kaarteet pari kertaa, sen jälkeen on polkenut kuin olisi aina mennyt. Puistoon pitää päästä, rossaamaan, jarruttaa täytyy niin että pöllyää. Pitänee jonkinlaisena riittinä leikata viilipurkkia, ottaa pyykkipoika ja tehdä räpätin.

Pojilla alkoi jo kesäloma, konttori tahtoisi vielä pari viikkoa työläisen hikeä. Olisin jo valmis lomalle, parin lämpimän päivän jälkeen tahtoisi jatkaa jo näin, joutilaana.

Koneetkin ovat saaneet olla rauhassa. Nyt ajattelin istahtaa, lukea postilaatikosta listat, koodata vähän. Vielä ehtii ennen unta.

Kiireinen viikko, on ollut uimakoulua, jalkapallokerhoa, Kuolleiden Koodaajien Seuraa. Vielä yksi väitöstilaisuus ja karonkka sekä Veetin syntymäpäivät. Sitten onkin seuraava työviikko. Pysyy touhussa.

Kesäiset ilmat ovat hellineet. Vajan kahden neliön kasvimaantapainen pukkaa hernettä ja salaatteja, kunhan jaksaa kastella. Nurmikkokin piti leikata. Lähiötouhua.

Loppuun vielä Amerikkalaisten veromaksajien rahoilla maksettuja avaruusjuttuja: teratavuja kuvia Marsista ja STS-117.

Kesä on tulollaan, auringon paisteessa kelpaa kasailla takapihan kalustoa. Viritin soittimeen Tuomoa ja Quintessenceä, olutkin olisi maistunut mutta sain syyttää itseäni kun ahnehdin kaiken jo edellisenä päivänä. Kesään suhtautumiseen voi ottaa vinkkiä Linus Torvaldsilta

And suddenly it doesn't even matter that summer is coming, because you can just sit in the basement, and close the blinds, and bask in the warm light from your LCD, rather than the harsh glare of the daystar..

Lapset tuntuvat olevan innoissaan, kun ei enää tarvi niin suunnatonta vaaterumbaa pihalle tai päiväkotiin mennessä. Rittää puhdistella enimmät pölyt, heinät ja muuta sisään tullessa. Hieman tarkkaavaisuutta lisää pienten hyönteistutkijoiden taipumus keräillä ötököitä. Ihan kaikki perheenjäsenet eivät arvosta muurahaisfarmia sisällä. Keinusta hyppiminenkin näyttää olevan kivaa, ehkä kokeilen salaa seuraavalla kerralla pihalla. Ainakin jos kukaan ei ole katsomassa.

Jalkapalloa, varsinkin nuoremman kanssa. Käytiin katsastamassa jalkapallokerhoa, jossa pääsisi opettelemaan alkeita. Toivottavasti varsin pian alkaisi selviämään ainakin sellainen perusjuttu, että ei ihan silmittömästi pidä suuttua, jos toinen koskee omaan palloon. Tai että joskus voi potkaista palloa kaverillekkin. Tai että ihan aina ei ole pakko saada maalia. Kun meidän joukkue pelaa, on ainakin tunnetta mukana.

Tässä parin viikon aikana on ommeltu nuoremman takaraivoon yksi tikki, ja otettu se jo poiskin. Osaan jo suhtautua päivystyksessä lääkärille pääsyn odotteluun tyynesti. Ja tämä blogi täytti neljä vuotta. Hieman nuorempaa vanhempi siis.

Huomenna vietetään vanhemman syntymäpäiväjuhlia, niitä joihin on saanut kutsua kavereita tarhasta. Toivottakaa onnea.