Jos ette ole vielä ostaneet tämän kesän suomijazz -kiintiötänne täyteen, suosittelen käymään suosikkilevykaupassanne ja kaivamaan esiin Jaska Lukkarinen trion levyn Trane Ear tai Jussi Lehtosen levyn Firstborn tai jopa molemmat. Tarjolla on menevä kattaus timanttista, ei liikoja kikkailevaa jazzia.

Sekä Lehtonen että Lukkarinen ovat rumpaleita ja tahdittavat yhtyeensä mukavaan vauhtiin. Näitä levyjä on kelvannut kuunnella sekä aamulla siinä juuri vajaa seitsemän aikaan, kun aamutyynellä on polkenut kohti konttoria, että näin lomalla leppoisasti kädessä kupillinen (mutteripannullinen) Monteriva Marche Bluta. Jos noiden lisäksi kaipaa vielä jotain täytettä jazznälkään, niin sitten kassiin vielä Verneri Pohjolan loistava Aurora. Siinä sellainen kattaus, että luulisi kesän hetkiin löytyvän taustamusiikkia.

Kun sain vihdoin luettua Cryptonomiconin läpi, päätin pitää hieman taukoa Scifi-, fantasia jne. kirjoista ja kokeilla Suomalaista proosaa. Olli Jalosen 14 Solmua Greenwichiin tarttui jostain syystä kirjastosta mukaan. Eikä ollut ollenkaan huono valinta. Innostuin seuraamaan Google Mapsistakin kirjassa kuvatun matkan etenemistä.

Sitten "välipalaksi" Palahniukin Eloonjäänyt, joka piti otteessaan ja piti loppujen lopuksi lukea muutamalla istumalla. Hyvä kirja, ehkä jopa parempi kuin Fight Club, joka kai miehen tunnetuin kirja on. Tuon kirjan nappasin muuten jostain kirpputorilta parilla eurolla. Ei huono ostos.

Lomareissulle piti saada äkkiä kesäkirja. Sisko suositteli Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi -kirjaa. Olen sitä jo vähän aloitellut, vaikka reissukaan ei ole vielä alkanut ja tuntuu koukuttavan.

Mahtaakohan johtua siitä, että kun on jonkin aikaa viettänyt kirjapaastoa, kaikki lukeminen tempaa mukaansa, vai onko eteen vain sattunut niitä hyviä kirjoja.

Pikainen päivitys tällekkin sivulle. Elossa ollaan edelleen, viime päivityksestä onkin aikaa. Eipä ole ollut sanottavaa, tai jos olisi ollutkin niin sitten ei ole jaksanut kirjoittaa kun se on paljon vaivalloisempaa kuin visertely. Tämän blogin kuusivuotisjuhlakin meni jo, tosin muutama viime vuosi on mennyt niinkuin puolivaloilla.

Loma koitti vihdoin. Täytyy myöntää että sitä jo vähän odottikin. Vähän lomaa silmällä pitäen ostin taannoin Wiille pari peliä, niistä Pro Evolution Soccer 2008 ja Call of duty 3 ovat vaikuttaneet mukavilta.

Kun ei ihan mahdottomasti ole ennen konsoli- tai pc-pelejä tullut harrastettua, huomaa sitä aika helposti lasten mentyä nukkumaan ajautuvansa ampumaan saksalaisia tai tekemään maaleja sen sijaan, että hieroisi koodia.

Tosin hetkeksi saavat tietokoneet ja pelikonsolit jäädä. Siirrytään muutamaksi päiväsi pääkaupunkiin, viime visiitistä on sen verran aikaa, että lapset tuskin muistavat mitään. On siis aika päivittää Korkeasaari ja linnanmäki. Luonnontieteellisessä museossa kuulemma pitää myös käydä.

Lupasin olla ottamatta läppäriä mukaan, sen sijaan taidan pakata mukaan kirjan tai kaksi. En tosin hämmästy vaikka jäisivät lukematta.