Viime aikoina on tullut vietettyä aikaa ratin takana. Lapset kun harrastavat ja suorituspaikat sijaitsevat pääsääntöisesti toisella puolella kaupunkia. Jos ei mennä jalkapallokentälle, niin sitten uimahalliin. Kahdella pojalla ei voi tietenkään olla harrastukset samaan aikaan. Mutta edes samana päivänä samalla suunnalla.

Tällä viikolla jalkapalloillaan. On pelejä, ensin vanhemmalla, sitten nuoremmalla, parin päivän välein, siihen harjoitukset päälle. Lauantaina on turnaus ja hetken ajattelin että ehkä sunnuntaina ei tarvi mihinkään, mutta olihan silloinkin, uimahallilla.

Osin edelläolevastakin johtuen on ollut aikaa harrastaa kirjallisuuttakin. Kentänkin laidalla olen lukenut Juha Seppälää ("Paholaisen haarukka","Super market" ja "hyppynaru"; sattumalta kaikki näköjään ovat olleet finlandia-palkintoehdokkaina, ei ollut valintakriteerinä) ja nyt vielä hetken James Ellroyta ("Muistoja pimeästä").

Eilen ei tosin kannattanut kentän laidalla ottaa kirjaa esiin, sen verran oli kosteaa. Siinä rankkasateessa sateenvarjon alla seistessä poikien harjoittelua katsellessa tuli mieleen, että sisälajilla olisi puolensa. Mennyt kesä oli kyllä säidenkin puolesta sen verran hieno, että usein ei tarvinut sateessa treenata.

Antauduin kutsuttavaksi spotifyyn, olen joitain hetkiä viettänyt kaivelemalla vanhoja räppi- ja heviklassikoita, joita ei koskaan levyhyllyyn tullut ostettua. Ohjelmakin tuntuu toimivan Linuxissa kohtalaisesti winen avulla. Vielä kun saisi N800:lle jostain spotify -clientin.